Työnantaja keskeytti neuvottelut hoitotakuun turvaamista koskevasta sopimuksesta

18.12.2023

Pirkanmaan hyvinvointialueella on ollut käytössä hoitotakuun turvaamista koskeva paikallinen sopimus, jonka nojalla erikseen työnantajan määrittelemissä tilanteissa on voitu maksaa työntekijälle 3,2 kertaista tuntipalkkaa. Tuo korvaus on sisältänyt kaikki vuorolisät ja ylityökorvaukset. Näissä tilanteissa ei siis työaikakorvauksia tai paikallisiin korvauskäytäntöihin perustuneita hälytysrahoja/muutoskorvauksia ole maksettu. Sopimus on koskenut vain sellaisia tilanteita, joissa hoitotakuun turvaamistyötä on tehty normaalien työvuorojen ulkopuolella.

Vaikka hoitotakuun turvaamisesta maksettu korvaus onkin ollut pieni, kun ottaa huomioon että jo pelkät työvuoron muutoskorvaukset ja vuorolisät nostaisivat työstä maksettavan tuntipalkan lähes samalle tasolle kuin sopimuksen mukaan hoitotakuun turvaamistyöstä on maksettu, olemme nähneet sopimuksen potilashoidon kannalta tärkeänä. Tehyn toiveena on ollut myös saada sopimusta jatkettua.

Vuoden 2023 aikana on tullut esiin tilanteita, joissa työnantaja on jälkikäteen ilmoittanut työntekijälle, että jo tehdystä hoitotakuun turvaamistyöstä ei sovittua korvausta maksetakaan. Tällaisia tilanteita ovat voineet aiheuttaa muun muassa äkilliset käynnit työterveydessä tai synnytystä edeltävät käynnit neuvolassa. Työntekijä on tehnyt hoitotakuun turvaamistyötä työnantajan luvattua maksaa siitä 3,2 kertaisen palkan, mutta jälkikäteen työntekijälle onkin kerrottu että tehdyt tunnit menevät esimerkiksi neuvolakäynnistä johtuvan työaikavajauksen täyttöön eikä tehdystä työstä tule minkäänlaista korvausta.

Ongelmia on aiheuttanut myös osittainen työaika. Sopimuksen mukaan hoitotakuun turvaamistyö on koskenut vain työehtosopimuksen mukaisten täysien tuntien päälle tehtyä työtä. Tällöin osa-aikaiset eivät ole olleet oikeutettuja korvaukseen, vaan heille on maksettu yksinkertainen tuntipalkka. Työnantaja on pyytänyt osa-aikaisia tekemään hoitotakuun turvaamistyötä sopimuksen mukaisella 3,2 kertaisella palkalla, mutta jälkikäteen ilmoittanut että sitä ei maksetakaan. Tämä tulkinta on rajannut esimerkiksi lain mukaisilla osittaisilla perhevapailla olevat työntekijät pois sopimuksen piiristä.

Neuvotteluissa hoitotakuun turvaamissopimuksen jatkamisesta pyysimme tarkentamaan sopimusta siten, että hoitotakuun turvaamisesta maksettava korvaus käyttäytyisi kuten muutkin paikallisesti sovitut korvauskäytännöt, eli että työntekijä voisi luottaa siihen jos työnantaja hänelle jotain lupaa. Sopimus ei saisi jättää tulkinnanvaraiseksi sitä, maksetaanko korvausta vai ei. Jos siis työnantaja lupaa työntekijälle tietyn korvauksen tehtävästä työstä, pitäisi työntekijän voida luottaa siihen että lupausta ei jälkikäteen työnantaja peru.

Työnantaja ilmoitti neuvotteluissa, että sellaista lupausta ei kenelläkään ole valtuuksia antaa. Työnantaja keskeytti neuvottelut ja ilmoitti, että ei niitä enää Tehyn kanssa jatka.

Hoitotakuun turvaamissopimus olisi tärkeä potilashoidon kannalta, joten toivomme että työnantaja vielä suostuisi neuvotteluja jatkamaan. Neuvottelujen keskeyttäminen on hämmentävää senkin takia, että kyse ei ole edes ollut korvausten summasta, vaan siitä että työntekijät voivat luottaa siihen mitä heille luvataan.