Nyt on oikea aika

14.3.2022

Muistatteko koskaan sellaista aikaa, jolloin kunta-alan palkkaneuvotteluissa työnantaja olisi sanonut nyt olevan oikea aika palkankorotuksille? En muista minäkään. Aina löytyy jokin syy, miksi juuri nyt ei olisi oikea aika.

Suomi käyttää pohjoismaista vähiten rahaa terveydenhuoltomenoihin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuosikymmeniä jatkunut terveydenhuollosta leikkaaminen on johtanut siihen, että maahan on syntynyt hoitajapula. Koulutettuja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia on hakeutunut muualle töihin, koska sote-alalla palkka ei vastaa työn vaativuutta eikä vastuuta. Säästöjen nimissä hoitohenkilökunnan määrää on sairaaloissa pyritty vähentämään niin pieneksi, että työ tuntuu monesti pakkotahtiselta. Potilaita ei resurssien niukkuuden takia pysty hoitamaan niin hyvin kuin haluaisi.

Kansalaisten oikeus perustuslain turvaamiin palveluihin on uhattuna. Kunnat eivät pysty hoitajapulan takia järjestämään lain määräämällä tavalla jatkohoitoa ja kotihoitoa kaikille sitä tarvitseville. Samalla se tarkoittaa sitä, että potilaita ei saada siirrettyä erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon, jolloin nämä jatkohoitoa odottavat potilaat vievät sairaaloissa potilaspaikkoja niiltä, jotka niitä enemmän tarvitsisivat. Potilaat kasaantuvat (kalliimpaan) erikoissairaanhoitoon, mutta sinnekään ei potilaspaikkoja pystytä hoitajapulan takia juurikaan lisäämään. Taysissa on ollut tilanteita jolloin ollaan oltu lähellä sitä, että olisi pitänyt pistää oveen lappu “sairaala on täynnä, ole hyvä ja hakeudu muualle hoitoon”.

Jos hoitajapulaa ei saada ratkaistua, voimme sanoa hyvästit toimivalle terveydenhuollolle.

Tehy ja SuPer ovat esittäneet yhdeksi ratkaisuksi hoitoalan pelastusohjelmaa, jolla sote-alan palkkoja korotettaisiin viiden vuoden ajan vuosittain 3,6% vuosittain tavanomaisten ostovoiman turvaavien yleiskorotusten lisäksi. Työnantajia edustava KT Kuntatyönantajat tyrmäsi esityksen kunnille liian kalliina ja moitti työntekijäjärjestöjä vastuuttomiksi. Itse en osaa ajatella, että pyrkimys turvata kansalaisille heidän lakisääteiset palvelunsa olisi vastuutonta.

Totta kai palkankorotukset aiheuttavat työnantajille kustannuksia. Mutta sairauksien hoitamattomuus ja terveysongelmien paheneminen ne vasta kustannuksia yhteiskunnalle aiheuttavatkin. Hoitajapulan takia Taysissakin on jouduttu perumaan sovittuja leikkausaikoja, jolloin potilaiden sairauslomat pitkittyvät, yhteiskunta joutuu maksamaan heille enemmän sosiaalitukia ja heidän työpaikoissaan tuottavuus heikkenee heidän ollessaan pois tuottavasta työstä. Hoitajapulan takia yhteiskunta siis sekä menettää verotuloja että joutuu maksamaan entistä suurempia kuluja.

OECD:n arvioi vuonna 2018, että Suomessa yhteiskunnalle koitui pelkästään mielenterveyden häiriöistä vuosittain 11 miljardin euron kulut. Kulut koostuvat mm. yritysten menettämistä työtunneista, terveyspalvelujen kustannuksista ja työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttamista menoista. 11 miljardin euron kulut vuosittain. Ja luku vain kasvaa hoitajapulan pahentuessa. Vastaavasti luku pienenisi jos pystyisimme turvaamaan hoitoon pääsyn ajallaan.

Sanomalehti Kaleva kirjoitti pääkirjoituksessaan 10.3.2022 hoitoalan elävän palkankorotusvaatimustensa kanssa rinnakkaistodellisuudessa. Taitaa olla niin, että pääkirjoitustoimittaja ei ole vielä herännyt hoitajapulan koko suomalaiselle yhteiskunnalle aiheuttamaan riskiin. Silmien sulkeminen tarpeelta ratkaista hoitajapula olisi rinnakkaistodellisuudessa elämistä. Ja ne ratkaisut on pakko tehdä pikaisesti.

Suomi ei hoitajapulan takia pysty enää turvaamaan laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja kaikille niitä tarvitseville. Ja kun niitä ei pystytä turvaamaan edes normaaliaikana, niin kuinka ne pystyttäisiin turvaamaan kriisiaikana?

Hoitajapulan ratkaiseminen on meidän kaikkien asia. Viime kädessä valtion ja poliittisten päättäjien on pakko kantaa asiasta vastuuta, koska oikeus terveyteen ja turvallisuuteen on perustuslaissa turvattu oikeus.

Työolojen parantamisen lisäksi hoitoalan nostaminen pois palkkakuopasta on välttämätöntä, jotta hoitajapula ja siitä aiheutuvat haitat eivät pahene entisestään. On harmillista, että työnantajaleirissä ei olla vielä herätty tähän tarpeeseen. Koko Suomen tulevaisuuden takia ratkaisuja on tehtävä nyt.

 

Atte Tahvola

Pääluottamusmies